Muotoilun vuosikymmenet, Osa 5/7

1970-luku

Painokuosien suunnittelussa jatkui 70-luvulla 60-luvulla alkanut muoti. Suositut kuosit olivat isoja ja värikkäitä. Muotiväreihin tulivat mukaan voimakkaan oranssin ja punaisen lisäksi tummanruskea ja vihreän sävyt. 70-luvun lopulla kuosien koot muuttuivat pienemmiksi. Lisäksi kuoseissa käytettiin geometrisiä arkkitehtonisia muotoja. Vuosikymmenen lopussa väreissä suosittiin luonnovalkoista ja beigeä ja painokuviot muuttuivat pienemmiksi. Finlaysonin valmistama Onni-kuosi (1971) oli myyntimenestys ja rikkoi tehtaalla ensimmäisenä kankaana miljoonan painometrin rajan.

"Raspberry Lips", sisustustekstiili, Jane Wealleans ja Susan Saunders. Iso-Britannia, 1973.

"Splash", sisustustekstiili, Juliusz Heller. Iso-Britannia 1973.

Sisustuksessa arkea helpottavat kerniliinat olivat suosittuja naisten työssäkäynnin yleistymisen seurauksena. Isojen pöytäliinojen tilalle tulivat kaitaliinat ja lautasten alle sijoitettavat kateliinat eli tabletit. Ikkunoihin tuli verhojen rinnalle sälekaihtimet ja rullaverhot. Vuodetekstiileissä alettiin 70-luvulla käyttämään vahvoja värejä ja kuvioita. Asuntojen huonelukujen kasvaessa myös lapset saivat oman huoneensa. Tehtaat alkoivat tuottamaan lapsille suunnattuja kuosikokoelmia. Marimekolle useita lastenkuoseja suunnitteli 70-luvulla Katsuji Wakisaka. Suosittu Wakisakan kuosi oli mm. Bo Boo vuodelta 1975.

"Elephants", Neil Bradburn. Sisustustekstiili. Iso-Britannia, 1974.

Öljykriisin ja taloudellisen laskusuhdanteen takia tekstiiliteollisuuden kotimaanmarkkinat supistuivat ja vaateteollisuus ryhtyi ostamaan materiaalinsa halvemmalla ulkomailta. Maailmankaupan vapauduttua kankaiden maahantuonti kasvoi ja tehtaat tuottivat pitkiä sarjoja kannattavuuden takaamiseksi. Vaatetustehtaat, kuten Nanso Oy, aloittivat oman painokangastuotannon. Tekstiilisuunnittelijat perustivat käsityöyrityksiä ja valmistivat pienpajoissa käsinpainettuja kankaita vaihtoehtona massatuotannolle. Käsinpainettujen tekstiilien aiheet olivat kansallisromanttisia ja tämä ostajien keskuudessa suosittu teema näkyi myös ajan teollisissa kankaissa. Kotimaisten freelance-suunnittelijoiden kuosit tulivat 70-luvulla mukaan tehtaiden painokangastuotantoon. Malleja ostettiin kotimaisten suunnittelijoiden lisäksi myös ulkomaisilta freelance-suunnittelijoilta. Malleja ostettiin ensin niiden kuosin ja värin perusteella, mutta vuosikymmenen lopulla tärkeimmäksi valintakriteeriksi nousi kankaan laatu. Myös Suomessa vieraili ulkomaisia mallinostajia tutustumassa painokangasmalleihin.

"Niitty", Maija Isola ja Kristiina Leppo. Marimekko Oy, 1979.

60-luvun syntyneen hippimuodin lisäksi 70-lukua parhaiten kuvaavia muoti-ilmiöitä olivat paksupohjaiset kengät, terävät kaulukset ja leveät housunlahkeet. Vaatteet olivat värikkäitä ja kuosit olivat suuria ja geometrisiä. Materiaaleista suosittuja olivat farkku, vakosametti, neulokset, popliini ja tekokuituvaatteet. 70-luvun loppupuolella muotiin tulivat mohairneuleet ja pillifarkut. Materiaaleissa suosittiin luonnonkuituja ja nahkaa.. Nuorisomuotiin tuli mukaan 70-luvulla punk-ilmiö. 

Leninki, kankaan suunnittelija Marjatta Metsovaara, 1965-1975.
Kuvan lähde: Suomen käsityön museo.

60- ja 70-luvun vaihteessa sohvat ja nojatuolit muuttuivat kookkaammiksi ja muhkeammiksi. Huonekalutehtaat alkoivat valmistamaan amerikkalaisten televisiosarjojen vaikutteiden seurauksena isoja sametti- ja nahkasohvia sekä nojatuoleja. Vuosikymmenen loppupuolella kotimaisen puun arvostus ja vaaleiden sävyjen suosiminen heijastui myös huonekalumalleihin. Öljykriisin ja laman seurauksena huonekalut muuttuivat taas kevyemmiksi ja yksinkertaisemmiksi. Esko Pajamiehen suunnittelema Koivutaru-nojatuoli edustaa vuosikymmenen uutta huonekalutyyliä. Tuolissa oli taivutettu ja verhoiltu koivurunko. Myös hyllyköt muuttuivat kevyiksi ja avoimiksi. Lundian hyllyköt olivat suosittuja mm. opiskelijoiden keskuudessa. Materiaaleina suosittiin kotimaisista puulajeista varsinkin mäntyä ja koivua. Puu jätettiin sisustuksessa ja huonekaluissa enemmän esille.

"Tripp Trapp"-tuoli, Peter Opsvik. Norja, 1972.

Muodon ajat. Ulla Seppälä-Kavén. Turun Ammattikorkeakoulu, 2008.
Sisustuksen ajat. Ulla SEppälä Kavén. Turun ammattikorkeakoulu, 2014.
Kretongista printtiin. Suomalaisen painokankaan historia. Kirsi Niinimäki & Marjo-Riitta Saloniemi. Maahenki Oy, Art-Print Oy, Helsinki, 2008.
http://vintti.yle.fi/ohjelmat.yle.fi/uutishuone/muoti_60_70_luvulla.html
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/21/leveat-lahkeet-ja-teravat-kaulukset